pääsivu

Kommentteja Jukka Paastelan kirja-arvosteluun
16.12.2008 Hannu Yli-Karjanmaa

Professori Jukka Paastela arvosteli kirjani Valtiot ja terrorismi Helsingin Sanomissa 11. joulukuuta. Ensiksi on todettava, että on erittäin hyvä, että HS arvosteli kirjan. Nyt se on virallisesti olemassa. Monet huomasivat sen nyt ensi kertaa.

HS on täysin linnoittautunut virallisten terrorismin totuuksien taakse. Näin ollen Paastela oli luonnollinen vaihtoehto arvostelun tekijäksi. Hänhän on kirjoittanut ja luennoinut syyskuun 11:nnen "salaliittoteorioista" halventavaan sävyyn. Vaikka asenne on yleinen tutkijoiden keskuudessa, olisi monia aihepiiriin tasapainoisemmin suhtautuvia ollut mahdollista löytää. Jukka Paastela on koko arvovallallaan asettunut "9/11-salaliittoteorioita" vastaan. Hänen omien perustelujensa taso voidaan kyseenalaistaa. Paastela piti Tampereen yliopistolla jäähyväisluentonsa syyskuussa 2008 juuri mainituista "salaliittoteorioista". Paikalla olleen kuulijan mukaan esitys edusti karkeaa olkinukketaktiikkaa. Kun Paastelalta kysyttiin mitä todisteita hänellä on virallisen kertomuksen tueksi, hän vastasi: "Asiat tapahtuivat niinkuin tapahtuivat".

Kulttuuritoimitus ilmeisesti halusi parjaavan arvostelun, mikä on ymmärrettävää, sillä kulttuuritoimituksen esimies on Saska Saarikoski (ent. Snellman). Saarikosken asenne ilmenee hänen v. 2005 kirjoituksestaan Hölmöjen salaliitto.

Kommentoin seuraavassa Paastelan kirjoitusta, sillä HS:n kulttuuritoimitus ja mielipidetoimitus kieltäytyivät julkaisemasta vastinettani.

Kommenttini ruskealla tekstin lomassa.

Alkuperäinen artikkeli HS:n verkkosivuilla (ks. myös keskustelu)

Salaliittoteoriaa saa nyt myös suomeksi

Hannu Yli-Karjanmaa kyseenalaistaa terrori-iskujen viralliset selitykset

Syyskuun 11. päivän iskut Yhdysvaltoihin vuonna 2001 lukeutuvat terrorismin lähihistorian tuhoisimpiin tapahtumiin. Yli 3000 ihmistä, koneiden miehistön jäsentä sekä terroristit itse saivat surmansa.

Iskuihin liittyy monia ihmetyttäviä piirteitä: miten lähes lentotaidottomat 19 terroristia, joista neljä toimi pilotteina, onnistuivat kaappaamaan neljä lentokonetta ilman sen kummempia aseita kuin paperiveitset ja vastaavat?

Miten oli mahdollista, että World Trade Center -kompleksin rakennus seitsemän romahti, vaikka tulipalosta oli vain vähäisiä merkkejä? Miten Pentagoniin syöksynyt lentokone ei jättänyt jälkeensä muuta kuin pieniä osia itse koneesta? Miten Pennsylvaniassa pudonneesta lentokoneesta ei jäänyt jäljelle juuri mitään?

Salaliittoteorioille oli tällaisten tapahtumien jälkeen otollinen tilaus. Niitä onkin esitetty runsaasti erityisesti internetissä, mutta myös kirjallisuutta on paljon.

Ranskalaisen Thierry Meyssanin (joka tiettävästi ei ole iskujen jälkeen käynyt Yhdysvalloissa ja saanut maahantulokiellon) julkaisi jo vuonna 2002 teokset L'effroyable imposture (Kammottava huijaus) ja Le Pentagate. Ensin mainitusta teoksesta on sittemmin ilmestynyt myös jatko-osa. "Kammottava huijaus" on käännetty eräiden tietojen mukaan peräti 18 kielelle.

Erityisen tuottelias on ollut "postmodernin teologian" emeritusprofessori David Ray Griffin, joka on kirjoittanut aiheesta ainakin kuusi kirjaa ja ollut toimittajana yhdessä. Griffin on päässyt käyttämään hyväkseen teologista asiantuntemustaan teoksessa Christian Faith and the Truth Behind 9/11 (Kristillinen usko ja totuus 9/11 iskuista), jossa muun muassa tarkastellaan Jeesuksen asemaa Rooman valtakunnassa!

Nyt teorioista päästään nauttimaan myös suomen kielellä. Hannu Yli-Karjanmaan Valtiot ja terrorismi on erittäin perinpohjainen.

Johdanto on aika pitkä ja tässä Paastela asettaa kirjan haluamaansa viitekehykseen - "salaliittoteorioitten" joukkoon. Paastelan itse toimittama kirja "Terrorismi - Ilmiön taustaa ja aikalaisanalyysejä" kuuluu ilmeisesti aivan toiseen kategoriaan, eli vakavasti otettavan kirjallisuuden joukkoon?

Kuitenkin myös Paastela uskoo 9/11-salaliittoteoriaan. Nimittäin siihen, jonka on laatinut Yhdysvaltojen hallitus ja viranomaiskoneisto. Mutta koska kyse on valtiollisesti laaditusta salaliittoteoriasta, sen totuusarvoa ei tarvitse varmentaa. Näinhän tutkijat suhtautuvat lähes säännönmukaisesti.

Tarkastelu aloitetaan Saksan toimeenpanemasta RMS Lusitanian upottamisesta 7. marraskuuta 1915, kunnes sivulla 212 päästään lopulta itse asiaan.

Paastela olisi voinut mainita, että tapaus liittyi Britannian ja Yhdysvaltojen johdon salaliittoon, jonka tarkoitus oli Lusitanian upotuksen perusteella liittää Yhdysvallat ensimmäiseen maailmansotaan. 9/11-iskut eivät ole kirjassa "itse asia". Sitä ne ovat arvostelun tekijälle.

Karjanmaan teoksen alkuosa on pätevää tekstiä ja kelpaisi oheislukemiseksi yliopistojen terrorismikursseille, enkä puutu siihen. Mutta sivulta 212 eteenpäin teos onkin sitten pelkkää potaskaa.

Nämä kaksi lausetta ovat merkillinen yhdistelmä. Olen siis ensin kirjoittanut 211 sivua "pätevää tekstiä" ja sen jälkeen 9/11-iskuista "pelkkää potaskaa". Oikeastaan voisin tyytyä niihin kirjan alkuosan sivuihin, sillä jos ne ovat tosiaankin "pätevää tekstiä", niin silloinhan olen todistanut miten valtiot turvautuvat terrorismiin kansalaismielipiteen manipuloimiseksi, terrorismin vastaisten lakien läpiviemiseksi, tutkinta väärennetään, syyttömiä tuomitaan vankilaan jne.

Mitä kaikkea nuo 211 sivua sisältävätkään, Venäjän kerrostaloräjäytyksistä, Lockerbien attentaatin ja Italian jännitteen strategian kautta WTC:n 1993 ja Oklahoma Cityn pommi-iskuihin ja viime vuosien tekaistuihin "terroristipidätyksiin", risiiniterroristeihin ja nestepommihuijaukseen. Miksi Paastela ei puutu siihen? Näistä asioistahan yksikään suomalainen terrorismin tutkija ei uskalla kirjoittaa halaistua sanaa! Oikeastaan epäilen, ettei Paastela ole edes lukenut kunnolla kirjan alkuosaa, vaan hän on hypännyt suoraan lempiaiheensa, "syyskuun 11:nnen salaliittoteorioiden" pariin. Jää epäselväksi onko hän myöskään lukenut 9/11-iskujen jälkeisiä lukuja, koska niistä ei ole arvostelussa lainkaan mainintaa. Jää siten epäselväksi ovatko ne Paastelan mielestä "pätevää tekstiä" vai "täyttä potaskaa". Kannattaisi muuten kirjoittaa kirjailijan nimi oikein.

Lukuisia kaappareita on löytynyt iskujen jälkeen elossa, Yli-Karjanmaa tietää kertoa.

Kyseessä ovat kuitenkin tavanomaiset islamilaiset nimet. Suomessa joku Osmo Järvinen on vastaava nimi kuin esimerkiksi Abdulaziz Alomari Lähi-idässä. Mohamed Attan isä on kertonut poikansa olevan edelleen elossa, mutta kyseinen poika ei ole näyttäytynyt tiedotusvälineille, vaikka hänestä taatusti oltaisiin ylen kiinnostuneita. Isä on väittänyt, että iskut organisoi Israelin salainen palvelu Mossad.

Luettelo elossa olevista terroristeista näyttää perustuvan BBC:n julkaisemaan uutismateriaaliin. Paha kyllä, Yli-Karjanmaa ei näytä lukeneen BBC:n verkkosivuilla olevaa selitystä, jossa todetaan nimien yleisyys arabimaailmassa.

Valitettavasti asiassa "erehtyi" juuri FBI. Kuten totean s. 228 erään "kaapparin" veljen suulla: “On mahdotonta uskoa [Yhdysvaltoja] enää. Millainen tiedustelupalvelu on se, joka ei tiedä, että Saudi-Arabiassa on tuhansia Saeed Alghamdeja. Se on sama kuin syyttäisi Tomia New Yorkista." Nämä henkilöt, jotka protestoivat joutumistaan kaapparien listalle, tekivät sen, koska heidän nimensä, valokuvansa ja syntymäaikansa oli siellä. Kyllä he tiesivät nimiensä olevan yleisiä.

Epäselvyydet "kaappaajien" asiassa ovat laajoja. Aiheesta kirjoittivat lisäksi mm. The Telegraph, The Independent, The Orlando Sentinel ja American Free Press. Eräiden henkilöiden kohdalla tietoa tarjosivat Federal Deposit Insurance Corporation ja Saudi-Arabian lähetystö. Hyvän yleiskuvan ”kaappareihin” liittyvistä laajoista epäselvyyksistä saa New Yorkin valtionyliopiston taloustieteen professorin Paul Zarembkan toimittamasta kirjasta Hidden History of 9/11 (Research in Political Economy, Vol 23) ja Ray Kolarin tutkimusartikkelista What We Know about the Alleged 9-11 Hijackers. Valitettavasti FBI:n tutkimus henkilöllisyyksistä näyttää keskeytyneen alkuunsa, kun pernaruttokirjeiden tapaukseen siirrettiin jo lokakuussa valtaosa tutkinnallisista resursseista.

Yli-Karjanmaan kunniaksi on sanottava, että hän ei lankea Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa tyypilliseen antisemitismiin.

Luvussa Väitettyjen kaappareiden valmistautuminen iskuihin Yli-Karjanmaa hehkuttaa tulevien kaappareiden irstailua, alkoholinkäyttöä ja muita islamin kieltämiä paheita. Se on hauskaa luettavaa, mutta ei vielä todista mitään, sillä kaapparit tietysti käyttäytyivät kuten käyttäytyivät, jotta eivät herättäisi huomiota tiukkapipoisina muslimifundamentalisteina.

Minustakin kertomukset ovat hauskoja. En voi kuitenkaan yhtyä näkemykseen, että he olisivat yrittäneet välttää huomion herättämistä. Päin vastoin. Näyttä siltä, että miehet olivat varsin huomionkipeitä. Esim. kirjastani s. 233: "Alshehhi jopa selosti toukokuussa 2000 kirjastovirkailijalle suurta terrori-iskua, jonka he tulisivat tekemään: ”tulee tuhansia kuolonuhreja, tulet muistamaan silloin minut”. Hän mainitsi virkailijalle myös World Trade Centerin."

Tai Attan episodi Yhdysvaltojen maatalousministeriön virkailijan Johnelle Bryantin kanssa (s. 234) "Hän kyseli WTC:n ja muiden amerikkalaisten merkittävien rakennusten turvallisuusjärjestelyistä. Hän totesi, että bin Laden tullaan eräänä päivänä muistamaan yhtenä maailman suurimmista johtajista."

Tai "viimeisen illan hummailu" Pink Ponyn strippariklubilla Daytona Beachilla Floridassa. Klubin johtaja John Kap kertoi miesten uhkailleen sanoin ”odottakaa huomiseen, Amerikka tulee näkemään verenvuodatusta!”. Kap antoi myöhemmin FBI:lle kopiot miesten luottokorttitositteista ja ajokorteista sekä Koraanin, jonka miehet olivat jättäneet jälkeensä. Esimerkkejä löytyy paljon lisää.

Heitä suosi hyvä onni. Niinpä Yhdysvaltain ilmapuolustus tunnetusti epäonnistui eikä kyennyt pysäyttämään kaapattuja ilma-aluksia. Lisäksi tornien rakenne ei kestänyt iskuja, vaan ne sortuivat - WTC-7:n tapauksessa lähes vapaan pudotuksen nopeudella.

Kehäpäättelyä. Maailmaa muuttaneen iskun onnistuminen siis perustui "hyvään onneen". Ovatko ilmapuolustuksen epäonnistuminen ja kolmen pilvenpiirtäjän sortuminen tosiaan ilmoitusasioita?

Yli-Karjanmaa ei ota kantaa siihen mitä "WTC:n torneihin iskeytyi (vai iskeytyikö mitään)".

Kirja on ylipäänsä täynnä absurdeja väitteitä. Vahtimestari William Rodriquezin väitteen mukaan ensimmäinen räjähdys tapahtui ykköstornissa "useita sekunteja ennen ensimmäisen koneen törmäystä".

Tässä kohden Paastela alkaa poimia rusinoita pullasta. Hän pyrkii antamaan kuvan, että "absurdien väitteiden" tueksi löytyy vain joku yksittäinen hölmö. Kirjassani on Rodriguezin lisäksi siteerattu mm. insinööri Mike Pecoraroa ja Phillip Morellia.

Edelleen Yli-Karjanmaa siteeraa WTC-1:n työntekijää Teresa Velitzia, joka kertoo olleensa "vakuuttunut", että "pommeja oli asennettu joka puolelle ja joku istui ohjausyksikön ääressä ja paineli laukaisunappuloita". Kukahan tämä joku on saattanut olla?

Miksi Paastela nostaa yhden silminnäkijän lausunnon tällä tavoin esiin? Olen itse siteerannut n. 30 silminnäkijää ja lisäksi viittaan palolaitoksen haastatteluaineistoon ja sieltä löytyviin 118 henkilöön, jotka kertoivat räjähdyksistä.

Teoksen absurditeettien listaa voisi jatkaa. Kännykällä soittaminen lentokoneesta ei ollut teknisesti mahdollista, vaikka Barbara Olson soitti miehelleen Pentagoniin pudonneesta koneesta. Kehäpäättelyä.

Yhdysvallat, Iso Britannia, Kanada ja Australia ovat tekijän mukaan muuttuneet poliisivaltioiksi, ja israelilainen poliitikko Benjamin Netanjahu on luonnehtinut iskuja hyödyllisiksi Israelille. Ja sitä rataa.

Siis mitä rataa? Jukka Paastela valikoi kokonaisuudesta irrotettuja detaljeja, asettaa niitä peräkkäin tarkoituksenaan osoittaa "että kirja on täynnä absurdeja väitteitä". Paastela käy kirjoituksessaan omaa informaatiosotaansa "salaliittoteorioita" vastaan.

Jääkin enää yksi kysymys: miksi?

Minkä takia Yhdysvaltain hallinto olisi katsonut siunaukselliseksi organisoida tällaiset iskut? En ole sellaista väittänyt, olkinukketaktiikkaa.

Ja jos niin tapahtui, niin miten on mahdollista, että asia on pysynyt tähän päivään saakka salaisena, ja miten Yhdysvaltain hallitus on niin kyvytön, että se kykenee jättämään huomiotta salaliittoteoreetikkojen väitteet? En ymmärrä mitä tässä ajetaan takaa, mutta USA:n hallitus kommentoi "salaliittoteoreetikkojen" väitteitä jo ulkoministeriön ja NIST:n sivuilla.

Miten on mahdollista, että presidentti Georg Bush nuoremman hallinto pystyisi järjestämään tällaisen näytöksen, mutta osoittautui kyvyttömäksi järjestämään Irakiin joukkotuhoaseita, jotka sitten olisi "löydetty", kun Yhdysvallat miehitti tuon onnettoman maan?

Minä en syytä Bushin hallintoa iskuista. En ota kantaa iskujen taustalla olevan tahon suhteen. Mielestäni syyllisen nimeämiseen tarvitaan todisteita. En tiedä edes iskujen motiivia. Olen kirjassani esittänyt vain joitain vaihtoehtoja, joita eräät varteenotettavat ihmiset ovat tarjonneet.

Oman kantani esitän sivulla 344: ”Tämän kirjan kirjoittaja ei ota kantaa siihen, mikä taho oli pohjimmiltaan syyskuun 11:nnen tapahtumien taustalla tai mikä iskujen perimmäinen motiivi oli. Mitä hyvänsä syyskuun 11:ntenä tapahtuikaan, sitä eivät tehneet paperiveitsin aseistautuneet fanaatikot, vaan kyse oli korkean teknologian avulla suoritetusta operaatiosta, jossa Yhdysvaltojen puolustusjärjestelmää harhautettiin tai se lamautettiin mestarillisesti joko sisältä tai ulkoa käsin. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman vahvaa sisäpiirin panosta vähintäänkin tapahtumien edesauttajana ja jälkien peittäjänä.”

Vastine, jota HS ei julkaissut:

Professori Jukka Paastela arvosteli kirjani Valtiot ja terrorismi Helsingin Sanomissa 11.12. Kirjoitus sisälsi lukuisia heittoja ja väärinkäsityksiä, jotka on syytä korjata.

On outoa, että Paastela näkee kirjani alkuosan ”pätevänä tekstinä”, mutta syyskuun 11:nnen tapahtumia käsittelevä osa ”onkin sitten pelkkää potaskaa”. Jo kirjani alkuosassa tulee selväksi, että valtiolliset toimijat ohjailevat ja jopa toteuttavat terroritekoja, minkä käyn yksityiskohtaisesti läpi mm. WTC:n vuoden 1993 iskun sekä Oklahoma Cityn pommi-iskun osalta.

Terrorismin myytteihin on kohdistettava kriittinen katse, sillä vapaina pidettyjä länsimaita muutetaan terrorismin uhkan perusteella järjestelmällisesti kohti täydellisesti kontrolloitua yhteiskuntamallia. Sellaista, jota vain vähän aikaa sitten halveksimme itäblokin maissa. Keskustelua aiheesta tulisi käydä avoimesti ilman leimaamista ja alatyylisiä heittoja.

Paastelan kirjoitus nostaa esille ongelman, jonka kirjassanikin tuon esille. Terrorismista kirjoittavat tutkijat ja toimittajat pääsääntöisesti suhtautuvat terrori-iskuista tehtyihin virallisiin selontekoihin ehdottomana totuutena. Ne, jotka suhtautuvat niihin skeptisesti, leimataan ”salaliittoteoreetikoiksi”. Tutkijoiden roolina on ikään kuin jalostaa valtiollinen propaganda hyväksyttävämpään riippumattomaan muotoon ja luoda teoreettinen pohja suurvaltojen poliittisen agendan toteuttamiselle. Tällainen sinisilmäisyys valtiollisia toimijoita kohtaan ei ole perusteltua, kuten jokaisen historiaa tuntevan pitäisi tietää.

Paastela antaa ymmärtää, että nimeän kirjassani ”Yhdysvaltojen hallinnon” iskujen organisoijaksi, ja ihmettelee, miten se olisi mahdollista, kun hallinto oli kyvytön järjestämään Irakiin joukkotuhoaseita löydettäväksi. En kuitenkaan kirjassani missään kohdassa syytä Bushin hallintoa iskuista. Osoitan lähinnä virallisen salaliittoteorian mahdottomuuden. Lisäksi esittelen lukijalle eräitä muita selitysmalleja, joista tärkein on mm. eräitten ammattisotilaitten esittämä teoria 9/11-iskuista osana valtiokaappausta tai sen yritystä. Varoitan myös yksioikoisista johtopäätöksistä. Sivulla 344 kirjoitan: ”Tämän kirjan kirjoittaja ei ota kantaa siihen, mikä taho oli pohjimmiltaan syyskuun 11:nnen tapahtumien taustalla tai mikä iskujen perimmäinen motiivi oli. Mitä hyvänsä syyskuun 11:ntenä tapahtuikaan, sitä eivät tehneet paperiveitsin aseistautuneet fanaatikot, vaan kyse oli korkean teknologian avulla suoritetusta operaatiosta, jossa Yhdysvaltojen puolustusjärjestelmää harhautettiin tai se lamautettiin mestarillisesti joko sisältä tai ulkoa käsin. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman vahvaa sisäpiirin panosta vähintäänkin tapahtumien edesauttajana ja jälkien peittäjänä.”

Paastelan esille nostamaan ”elossa löytyneitten kaapparien” teemaan voin todeta, etteivät tiedot suinkaan perustu yksittäiseen BBC:n uutiseen. Hyvän yleiskuvan ”kaappareihin” liittyvistä laajoista epäselvyyksistä saa mm. New Yorkin valtionyliopiston taloustieteen professorin Paul Zarembkan toimittamasta kirjasta The Hidden History of 9/11.

Paastela nostaa kirjastani esille ”absurditeetteja”. ”Absurditeetin” määritelmäksi tässä yhteydessä käynee ”viralliseen kertomukseen sopimaton yksityiskohta”. Räjähdykset kellarissa ennen romahduksia on dokumentoitu mm. Pohjois-Amerikan kiinteistöinsinöörien lehdessä. ”Kaapparien” irstailun Paastela selittää pyrkimyksenä välttää huomion herättämistä muslimifanaatikkoina. Kuitenkin median raportit ”kaapparien” toilailuista kertovat juuri huomionkipeydestä: Jatkuvia sivullisiin kohdistettuja uhkailuja bin Ladenin kostolla, koraanien ”unohtelua” strippariluoliin jne. Miehet eivät lisäksi lainkaan yrittäneet salata henkilöllisyyttään vaikka monet heistä olivat terroristilistoilla. He saivat matkustella vapaasti maahan ja maasta ulos jopa vanhentuneella viisumilla.

WTC:n tuhoutumisen tutkinnasta ei ole puuttunut farssin piirteitä. Tänä syksynä NIST (National Institute of Standards and Technology) sai lopulta julkaistua loppuraporttinsa WTC-7:n sortumasta. He väittävät, että rakennuksen sisällä sijainnut pilari no. 79 petti ja sen seurauksena koko pilvenpiirtäjä luhistui. NIST:n tietokonesimulaatioiden mukaan rakennus olisi luhistunut nähdyllä tavalla myös ilman tulipaloja ja rakennevaurioita, jos pilari no. 79 olisi tuhottu millä hyvänsä menetelmällä. Eikö tällaisen väitteen pitäisi herättää ammattipiireissä runsaasti keskustelua, eikä vain auktoriteettiuskoista nyökyttelyä?